Sarjakuvat ovat sitä kirjallisuutta, joka valitettavan usein unohtuu vain aikomukseksi lukea. Onneksi aloitin tämän, sillä aloittamisen jälkeen ei ollut vaaraa, että lopettaisin kesken.
Tämä on kertomus sodasta ja siitä kaaoksesta, jonka sota jättää jälkeensä. Tyhjä kaupunki, jota villiintyneet koirat asuttavat. Kesken jääneet elämät näkyvät esineinä, autoina ja ruumiina kaupungin kaduilla, rakennuksissa ja kellareissa.
Isä ja poika lähtevät etsimään orjakauppiaiden sieppaamaa äitiä. Isä ei juuri suojele pientä poikaa todellisuuden kauheuksilta, mutta ilmeiseti poikakin on kokenut niin paljon, että kestää tämän matkan.
Kuvat ovat taidetta. Ilmeet ja liikkeet ovat aidot. Tämä koskettaa. Dystopinen rakkaustarina, sotakirja ja selviytymistarina samoissa upeissa kansissa.
Suosittelen etsimään käsiisi tämän Hannu Leimun kirjan. Ehkä se saa sinut etsimään muitakin tarinoita sarjishyllyiltä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.