ihme.jpg

Sain käsiini todellisen aarteen. R. J. Palacion Ihme -nimsen kirjan.

"En aio kuvailla, miltä näytän. Kuvittelitte te mitä hyvänsä, minä näytän todennäköisesti pahemmalta."


August Pullmanin kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Todella pahasti. Mutta August ei ole tyhmä tai vammainen. Hän on tavallinen poika, mutta harvat ihmiset näkevät tätä, koska he näkevät vain Augustin kasvot, jotka ovat kaukana tavallisesta.

Kirja kertoo Augustin ensimmäisestä kouluvuodesta yläkoulussa. Aikaisemmin hän on opiskellut vain kotona. Kaikki, jotka ovat olleet nuoria, voinevat kuvitella millaista on mennä yläkouluun jos näyttää oudolta. Se ei ole helppo paikka, mutta Auggien äiti ja isä saavat ylipuhuttua pojan kokeilemaan.

Kirja on kaikkea muuta mitä aluksi luulisi. Se ei ole kiusausromaani. Se on hauska ja rohkaiseva romaani ennakkoluulojen kohtaamisesta. Ja vaikka koulussa ja elämässä olisi mitä idiootteja ja typeryksiä, muutama hyvä ystävä riittää pitämään Auggien itsetunnon kasassa ja arjen elämisen arvoisena.

"Minusta Halloween on maailman paras juhla. Se päihittää jopa joulun. Saan pukeutua naamiaisasuun. Saan käyttää naamaria. Saan kulkea ympäriinsä ihan samanlaisena kuin muutkin naamioituneet lapset enkä minä ole kenenkään mielestä oudon näköinen."

 Vaikka tämä on luokiteltu nuorten kirjaksi, suosittelen tätä ehdottomasti myös meille aikuisille. Muutenkin, toisinaan kannattaa käydä katsastassa kirjaston nuorten osasto. Esimerkiksi lähiaikoina en ole törmännyt moneenkaan uskottavaan ja koukuttavaan aikuisten scifi- kirjallisuuteen, mutta nuorten kirjoista voisin luetella heti useita!