lauantai, 10. helmikuu 2018

Vielä tänään olemme elossa

VIEL%C3%84%20T%C3%84N%C3%84%C3%84N%20OLE

Sain joululahjaksi kirjan! Yleensä kirjalahjan ostaminen minulle voi olla riskaabeli valinta, mutta tämä lahja osui ja upposi. 
Lahjapapereista siis paljastui ranskalaisen Emmanuelle Pirotten esikoiskirja Vielä tänään olemme elossa.

Jo kansikuva sai minut rakastumaan tähän kirjaan ja ensimmäiset sivut luettuni, en voinut laskea sitä kädestä. Tämä kirja on niitä joita lukee ahmien ja samalla peläten sen loppuvan liian pian.

Pirotte kertoo kirjassaan saksalaisen sotilaan ja juutalaisen pikkutytön herkästä ja omalaatuisesta matkasta läpi sodan viimeisten päivien. Kirja ei kaunistele kummankaan sodan osapuolen tekemisiä. Mutta ei myöskään heitä silmien eteen kaikkia sodan tunnettuja kauhuja.

Mathias on saksalainen sotilas, jonka tehtävä on soluttautua liittoutuneiden riveihin. Hän on täydellinen tappokone virheettömässä aksentissaan amerikkalainen univormu yllään.
Renee on noin kahdeksanvuotias tumma juutalaistyttö. Hän on sodan aikana siirtynyt perheen luota toisen luo, eikä muista elämästään juuri muuta kuin vaihtuvat kodit ja taakse jääneet, kadonneet ystävät. Renee on pakenemassa viimeisiä saksalaisia partioita paikallisen papin saattelemana. Pappi sysää Reneen Mathiaksen ja tämän partioparin mukaan luullen näitä liittoutuneiden sotilaiksi. Metsän reunaan päästyään toinen miehistä on aikeissa ampua Reneen, mutta tapahtuu jotain odottamatonta.

" Renee mietti, miltä mahtoi näyttää tämä sotilas, joka aikoi tappaa hänet, se taempana kävellyt toinen mies, jonka silmät hän oli nähnyt vilaukselta autossa, se jolla oli syvä ääni. Hän kääntyi hitaasti paikallaan, kunnes hänen silmänsä kohtasivat sotilaan katseen. Se oli kylmä ja kirkas. Sitten merkillinen hehku täytti sotilaan silmät, pupillit laajentuivat. Hän ampui."

Tämä kirja palkittiin vuoden 2016 Ranskan parhaana historiallisena romaanina. Kirjan kansipaperin mukaan tekeillä on myös elokuva. 

Helmet lukuhaasteessa kohtaan 10 - Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja

lauantai, 10. helmikuu 2018

Se ken tulee viimeiseksi

Se%20ken%20tulee.jpg

 

Yksi pienistä haaveistani on joskus päästä kävelemään Pikkukarhunkierros. Ei kovin suuri tai haastava haave, mutta täysin toteuttamiskelpoinen. Vaativammat patikoinnit unohdan suosiolla. En ole niin erähenkinen, että vapaaehtoisesti yöpyisin teltassa metsässä ilman kaikkia arkea helpottavia mukavuuksia. Minulle "moccamaster." on pyhä kapistus.

Jari Järvelän kirjassa Se ken tulee viimeiseksi pelifirman omistaja, Herra Pohjoinen järjestää kilpailun. Kilpailun palkintona maaliin päässeille on luvassa miljoonan euron potti. Miljoona euroa jaetaan niiden kesken, jotka selviävät koko vaativan GR20 vaellusreitin maaliin sovitussa ajassa. Vaelluksella on muutama sääntö. Päiväreittien jälkeen jokaisen on kirjauduttava yöpymispaikalla, kaikki varusteet on kannettava itse, lisäksi jokaisen on vuorollaan kannettava kenttäradiota.

Vaellukselle on valittu mukaan kymmenen suomalaista tavista, jotka kukin ovat omalla tavallaan elämässään epäonnistuneita luusereita. Alkuun tämä ryhmä tuntuukin aika epäuskottavalta joukolta vaativalle reitille. Matkan edetessä tapahtumien absurdit käänteet ja väkivaltaiset tapahtumat tuovat mieleeni William Goldingin Kärpästen herran. Elossa pysyminen ja miljoona euroa saavat ihmiset ahneiksi ja epäluuloisiksi.

"- Se pitää tappaa, sanoi Ruusunnuppu hiljaa ja kosketti vääntynyttä sormeaan.
- Ei me voida sitä tappaa.
- Sitten se tappaa meidät.
- Kaikki lyö vuorollaan, Liina ehdotti. Hän ojensi kiven Birgitalle."

Käytän lukiessani jälleen Googlea. GR20 on todellinen vaellusreitti. Se kulkee läpi Korsikan kivikkoisen saaren. GR20 on luokiteltu Euroopan vaativimmaksi vaellusreitiksi. Yllättäen törmään myös matkakertomukseen, jonka Jari Järvelä on kirjoittanut kuljettuaan tämän reitin 15-vuotiaan poikansa kanssa. Tutustun matkakertomukseen ja totean että lukemani kirja on pitkälti tositapahtumiin perustuva. Jarin ja Havun oma vaellus ei tosin sisällä toistuvia kuolemantapauksia ja murhia. Mitenkäs se lastenloru menikään? Se ken tulee viimeiseksi, ompi kuolema...

Helmet lukuhaasteessa kohtaan 36. Runo on kijassa tärkeässä roolissa

tiistai, 6. helmikuu 2018

Etsitään kätevää miestä

etsitaan-katevaa-miesta.jpg

 

Tunnetun kirjailijan nimi on markkinointiarvo itsessään, mutta mikä saa tarttumaan esikoisiin? Kirjojen kannet ovat nykyään toinen toistaan kauniimpia. Kun kansi houkuttaa tulee luettua myös takakannen teksti. Yksi näistä houkutuksista oli Jöns Hellsingin "Etsitään kätevää miestä". Kannen värit, maisema ja tekstuuri sointuvat niin herkulliseksi kokonaisuudeksi, ettei sitä voi vastustaa.

Etsitään kätevää miestä aloittaa Hope Island-trilogian. Kirja sijoittuu vuoden 1985 Lontooseen ja Skotlantiin. John on tunnetun toimittajan poika, joka on perinyt isänsä vanhan kirjoituskoneen. Haaveena on oma kirja, kuuluisuus ja omin töin ansaittu kunnia. Äidin kanssa välit ovat ailahtelevat. Äidin mielestä  28-vuotiaan pojan olisi jo aika unohtaa haihattelut ja unelmointi ja hankkia oikeita töitä. Eräänä päivänä kohtalo puuttuu peliin. John löytää työpaikkailmoituksen joka kiehtoo kirjailijan mieltä. Hän hakee paikkaa ja yllättyy, kun tulee valituksi.

John pakkaa perintökirjoituskoneensa ”lainatun” auton takapenkille ja aloittaa matkan kohti Skotlannin upeita rantoja. Ei hän koskaan ole remontoinut tai rakentanut mitään, mutta piankos lahjakas kirjailijan alku väsää uskottavan työhistorian kuvineen ja kehuineen. Perillä häntä odottaa kylläkin jotain joka vaatii pätevää ja kätevää miestä.

Hulvaton seikkailu josta ei puutu jännitystä eikä yllättäviä käänteitä. Toki romanttisten hetkien kuvaukseen toivoisin kirjailijalta hieman erilaista ilmaisutaitoa jako-osia ajatellen. Puutarhan hoito ei minusta ole paras tapa kuvata naisen ja miehen välistä intohimoista kohtaamista.  :)

Helmet lukuhaaste kohta kolme - Kirja aloitaa sarjan

keskiviikko, 31. tammikuu 2018

Helmet-lukuhaaste 2018

Vuoden 2018 Helmet-lukuhaaste on jo neljäs laatuaan. Lukuhaaste on leikkimielinen, koko vuoden kestävä lukuprojekti, jossa saat 50 erilaista tapaa valita uutta luettavaa. 

Viimevuonna Haapajärven kirjaston henkilökunnalta jäi täyttämättä muutama kohta haasteesta, mutta sehän ei meitä lannista. Tänä vuonna mukaan lähdetään jälleen. 

Tulevan vuoden aikana siis täydennämme jälleen tätä listaa lukemillamme kirjoilla, seuraa blogia ja kerää vinkkejä.

Lukuhaasteen tavoitteena on antaa sopivassa suhteessa uusia näkökulmia, innostaa ja yllättää lukija. Se on avoin kutsu kirjallisuuteen ihan kaikille – tartu sinäkin siis lukuhaasteeseen!

1. Kirjassa muutetaan : Pientä fiksausta vailla - Amanda Vaara
2. Kotimainen runokirja
3. Kirja aloittaa sarjan : Etsitään kätevää miestä - Jöns Hellsing
4. Kirjan nimessä on jokin paikka
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan
8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja 
9. Kirjan kansi on yksivärinen
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja : Vielä tänään olemme elossa - Emmanuelle Pirotte
11. Kirjassa käy hyvin 
12. Sarjakuvaromaani
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
16. Kirjassa luetaan kirjaa
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
20. Taiteilijaelämäkerta
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
23. Kirjassa on mukana meri
24. Surullinen kirja
25. Novellikokoelma
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
29. Kirjassa on lohikäärme
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
33. Selviytymistarina
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa : Se ken tulee viimeiseksi - Jari Järvelä
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
40. Kirjassa on lemmikkieläin
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti 
42. Kirjan nimessä on adjektiivi
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle
44. Kirja liittyy johonkin peliin
45. Palkittu tietokirja
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
49. Vuonna 2018 julkaistu kirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

tiistai, 16. tammikuu 2018

Pientä fiksausta vailla

pient%C3%A4%20fiksausta.jpg

Vuosi vaihtui jälleen lapsilta kiellettyjä sädetikkuja ihaillen. Uudenvuoden tinat jäi valamatta, joten tuleva vuosi on täysi mysteeri. Täyttämättä jäi myös itselle asetettu lukuhaaste. Todennäköisesti en koskaan pysty lukemaan sataa kirjaa vuodessa. Olen hidas, sivuja takaisinpäin plaraava lukija. Nyt vasta huomaan, että sata kirjaa tarkoittaisi melkein kahta kirjaa viikossa!

Lukuvuoden aloitin Amanda Vaaran kirjalla "Pientä fiksausta vailla". Ihana kirja, jonka jälkeen ei tarvitse jäädä pohtimaan miten kirja oikeastaan loppui. Se on hyväntahtoinen tarina naisesta jonka harteille elämä on nakannut turhankin monta taakkaa. Kaikesta huolimatta hän uskaltaa luottaa ihmisiin ja tunteisiinsa.

Kirjan ensilehdiltä alkaa Venlan uusi elämä. Hän on jättänyt taakseen stressaavan työn kiinteistövälittäjänä. Takana on myös rankka burnout sekä avioero. Edessä unelma vanhan koulun kunnostuksesta sekä majoitus- ja kahvilapalvelujen aloittamisesta.

Kapuloita innokkaan yrittäjän rattaisiin tunkee kummallinen pariskunta naapurista, pikkumainen ex-puoliso uuden vaimonsa kanssa ja ravintolasta vahingossa yökylään kutsuttu yhdenyön juttu. Lähipiiriin kuuluu myös äiti, jonka mielestä jokaisessa Venlan tekemässä suunnitelmassa on täydet katastrofin ainekset.

Arjen pyöritys alkaa ottaa voimille, kun teini-ikäinen tytär jää kiinni liköörin lipityksestä. Lisähaasteita tarjoaa Juuso-kissa saamalla yllätyspentuja ja niinikään Juuso-niminen trubaduuri, joka astuu majatalon kynnykseltä rastoineen ja kitaroineen suoraan Venlan sydämeen.

Amanda Vaara nimen takana vaikuttaa ihana Niina Hakalahti.  Ja kyllä vain löydän kirjan sivuilta tuttua huumoria, johon ihastuin "Sydänystävässä." Tässä kirjassa ystävät eivät tosin pyri elämään Venlan elämää. Mukavan lisän kerrontaan tekee Venlan satunnaiset blogi-päivitykset.

"Pientä fiksausta vailla
21.3. kello 00.20
Tästä alkaa uusi elämä! Lupaan päivittää ahkerasti, huomenna kuvia.
PS1: Maaliskuun yö on kaunis.
PS2: Kukkakaupassa myytiin "kevään siemeniä"