sunnuntai, 19. maaliskuu 2017

Professori ja taloudenhoitaja

Professori%20ja%20taloudenhoitajata.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Olen lukenut jonkin verran japanilaista kirjallsuutta niistä kuitenkaan erityisesti innostumatta. Nyt kuitenkin luin Yogo Ogawan kirjan Professori ja taloudenhoitaja, ja pidin todella paljon! Nappasin kirjan jo aika kauan aikaa sitten kirjaston palautuskärrystä mukavan näköisen kannen vuoksi ja pitkään se seilasi kotona lukemattomien kirjojen kasassa ylös ja alas. Monesti pyörittelin, että josko se pitäisi sittenkin palauttaa lukematta. Sitten kuitenkin päätin aloittaa, ja se todellakin kannatti!

Kirjassa säntillinen ja työhönsä tunnollisesti suhtautuva kotiapulainen aloittaa uudessa työpaikassa. Hän oli pärjännyt pitkän uransa aikana hyvin hankalienkin asiakkaiden kanssa, joten kotipalveluiden välitysosuuskunta osoittaa hänelle uudeksi asiakkaaksi professorin. Professori oli vaativa tapaus, sen tiesi jos siitä, että hänen asiakaskorttinsa kertoi kotiapulaisten vaihtuneen tiheään. Kyse ei ollutkaan mistä tahansa vanhuksesta, vaan entisestä matematiikan professorista, joka onnettomuuden seurauksena oli menettänyt muistinsa niin, että muisti ulottui vain 80 minuutin päähän, sekä muistojen karttuminen oli hänen osaltaan päättynyt vuoteen 1975, onnettomuutta edeltävään aikaan. Kotiapulainen aloittaa siis jokaisen aamun esittelemällä itsensä, sillä professori oli unohtanut edellisen päivän, ja samoin päivän aikana monta kertaa uudelleen. Professorin puku on täynnä hakaneuloin kiinnitettyjä lappuja, jossa on tärkeitä asioita, joita hän lukee aina uudelleen ja uudelleen 80 minuutin välein.

Vaikka he kohtaavat ja esittäytyvät joka aamu ensimmäistä kertaa, heidän välilleen kasvaa vahva ystävyys. Kodinhoitajalla on myös kymmenenvuotias poika, jota professori alkaa kutsua Juureksi tasaisen pään vuoksi (neliöjuuri). Professori tykästyy poikaan kovasti, ja opettaa muun muassa pojalle tien matematiikan maailmaan ja ongelmien ratkaisuun, kun Juuri taas näyttää professorille uudelleen ja uudelleen baseballin ihmellisen maailman.

Ainutlaatuinen, lämminhenkinen kirja. Rauhallinen, liikuttava ja ystävyyttä alleviivava tarina. En ihmettele lainkaan että kyseistä kirjaa myytiin japanissa kahdessa kuukaudessa miljoona kappaletta ja siitä on tehty myös elokuvakin.

Helmetin lukuhaasteessa sijoitan tämän kirjan kohtaan 37 Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta ( Tämä on kylläkin ensimmäinen jonka häneltä luen, mutta jospa tämä japani-kirjallisuus-aukko tästä pienenisi...)

torstai, 16. maaliskuu 2017

Hammaskeiju Eve Hietamies

hammaskeiju.jpg

Namaste!

Niin. Antti ja Paavo Pasanen. Tässä se jälleen on. Kirja jota on kaiholla odotettu ja johon on pakko tarttua heti kun heittää takin naulakkoon ja potkaisee vettyneet kengät naulakon alle. Tosin jälleen tämä loppuu liian pian. Kaipaus jää kytemään, kun kirjan sulkee. Sitä hieman helpottaa tieto, että syksyllä saamme nauttia Pasasista valkokankaalla. Oi onnea!

Rakastuin Pasasiin ensimmäisessä kirjassa ”Yösyöttö” Ajattelin toista kirjaa "Tarhapäivä" lukiessa, että voiko todella olla niin että tämä on vielä parempi kuin se eka ja nyt kun kolmas kirja ”Hammaskeiju” on luettu totean haikeana, että ihan parasta Pasasta… tai siis Eve Hietamiestähän tämä on.

Paavo Pasanen on siis tässä kirjassa selvinnyt hengissä ja suuremmin vahingoittumattomana kouluikään. Siitäkin huolimatta, että isänsä Antti ei ollut ollenkaan perillä miten päin vauvaa tai tarhaikäistä hoidetaan.

Niin ikään on Antti Pasanen edelleen hengissä, vaikka hänet heitettiin keskelle katastrofia, synnytyssairaalan pihalle, kun tuore äiti hyppäsi taksin kyytiin ja huristeli eroon vastasyntyneestä ja sen isästä.

Tämä tarina tuntuu niin aidolta. Unohdan tosiaankin välillä, että kirjoittaja ei ole itse Antti vaan Eve Hietamies. Niin uskottavaksi hän tarinan sepittää. Ja täytyyhän noilla Pihla Puolukalla, Julia Kauppakassilla  ja Nelli Tupperwarella olla jossain esikuvansa. Uskomattomien persoonien kolmikko.

Paavo on nyt ekaluokkalainen. Päässä keikkuu keltanokka -lippalakki ja selässä pikkumiehen kokoinen reppu. Antti palaa kesälomalta töihin ja tietäähän sen, ettei tämän perheen arki suju ihan oppikirjan mukaan. Milloin palokunta pelastaa parkouraavan Paavon puun latvasta ja milloin irrottaa tämän kiinni juuttunutta päätä rattikelkasta.

Jos ette vielä ole lukeneet Pasasten miesten kommelluksista niin aloittakaa viimeistään nyt. Nämä kirjat tuovat elämäänne iloa ja lämmintä mieltä. Ne saavat oman arjen tuntumaan ihan kohtuulliselta kaikkine harrastus- ja kerhotoimintoineen. Ehkä tästä ilosta jaksat vielä pyöräyttää yhden tiikerikakun jääkiekkojunnujen myyjäisiin.

Hmm! Helmet lukuhaasteessa sijoitan tämän kirjan kohtaan 38. Kirja jossa mennään naimisiin. Mutta.....

-Mia

 

torstai, 9. maaliskuu 2017

Maman finlandaise : Poskisuukkoja ja perhe-elämää Etelä-Ranskassa

mamanfinlandaise_5.jpg

Taas palautan pinon kirjoja lukemattomana kirjastoon. Uskon että se jokin joka sai minut tarttumaan tiettyyn kirjaan lumoaa ehkä jonkun tosen lukijan. Laitan hyvän kiertämään, palautan kirjat ajallaan ja toivon, että joskus tulee aika että ehdin lukea tämänkin pinon. Tuskin tulee.

Kiinnostus elämästä vieraassa kulttuurissa sai minut tarttumaan Helena Liikanen-Rengerin kirjaan "Maman finlandaise" Tosin ihannekuvani asumisesta Ranskan maaseudulla menettää pian hopeareunuksensa aloitettuani kirjan.

Tämä kirja saa minut ymmärtämään, kuinka vaikeaa toiseen kulttuuriin sopeutuminen on. Oma tausta, ympäristö ja kieli ovat ihmisen identiteetin pohja. Minä olen kasvanut tietyn normin mukaan. Opitusta normista poikkeaminen on vaikeaa ja pelottavaa.

Ja onhan se vaikea hyväksyä läärkärin neuvoa syöttää 5 kk ikäiselle vauvalle sokerilla maustettua jogurttia. Tai sitä, että miehelle määrätään kassikaupalla lääkkeitä pieneen flunssaan. Miksi hunajavesi ja mustaviinimarjamehu ei riitä?

Kasvaminen ulos Suomalaisuudesta on vaikeaa kun asunnon katto vuotaa kuin seula ja seinät ovat läpeensä homeessa. Mieltä ei lämmitä vuokraemännän toteamus, että maalataan seinät taas kun sateet lakkaavat.

Kirjan loppuosan kuvaukset Pariisiin kohdistuneesta terrori-iskusta tuovat mukaan paikallisten ihmisten pelon ja kirjoittajan omat ajatukset synnyinmaan turvallisuudesta. 
Pelottavat maailmankuvat eivät kuitenkaan paina maahan ajatusta, että jos uudelleensyntyminen  olisi mahdollista valitsisin paikaksi Pariisin tai ehkä sittenkin Antibesin.

Kertomukset Antibesin kaupungista saavat minut huokailemaan. Miltä tuntuisi astella sen ihanilla kapeilla kujilla ja istahtaa hetkeksi pikku kahvilaan? Ja eikö vain olisi ihastuttavaa jos omalla pihalla kasvaisi sitruunoita, oliiveja ja kiivipensas. Varsinkin jos sen pensaan kainaloon mies olisi rakentanut minulle oman saunan.

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja.
 

maanantai, 6. maaliskuu 2017

Annoin sinun mennä

 

annoin_sinun_menna04926.jpg

Nappasin Claire Mackintoshin Annoin sinun mennä kirjan ihan pelkästään kansikuvan takia. Hieman epäilytti juonessa keskeisenä oleva pienen pojan kuolema. En oikein tahdo kestää kirjoja jossa lapset kuolevat tai katoavat. Onneksi kuitenkin tartuin kirjaan pienistä epäilyksistä huolimatta. Kirja alkaa siitä, kun viisivuotias Jacob jää auton alle ja kuolee. Ajaja pakenee paikalta, eikä vihjeitä tämän kiinni saamiseksi juurikaan ole. Näyttäisi siltä ettei ajaja ole ainakaan yrittänyt jarruttaa, vain päin vastoin jopa kaasuttanut pojan nähdessään.

Rikoskomisaario Ray Stevens tekee parhaansa kuljettajan löytämiseksi, mutta joutuu antamaan periksi koska kaikki johtolangat näyttävät kuivuvan kokoon, sekä muiden rikosten noustessa tärkeämmiksi. Juttu jää kuitenkin vaivaamaan, eikä päästä otteestaan.

Poikansa menettänyt Jenna pakenee Walesin rannikolle syrjäiseen mökkiin. Hän on jättänyt kaiken taakseen, mutta painajaiset seuraavat edelleen, eikä menneisyyttä voi paeta vaikka kuinka yrittäisi.

Aloitin kirjan junamatkalla, enkä voinut tehdä mitään muuta kuin lukea ja lukea. Piinaavan jännittävä kirja nappasi mukaansa niin, ettei sitä voinut todellakaan laskea käsistään. Suosittelen, mutta pidä huoli ettet joudu lopettamaan lukemista kesken kaiken, sillä uskomattomat juonenkäänteet eivät jätä rauhaan. Claire Mackintosh on toiminut poliisiina 12 vuotta, joten poliisin työskentely on kuvattu totuudenmukaisesti ja mielenkiintoisesti.

Laitan tämän Helmetin haasteessa kohtaan 10. Kirjan kansi on mielestäni kaunis, koska sitä se todella on.

 

torstai, 2. maaliskuu 2017

Kirjavinkkejä TET-harjoittelijoilta

Janican ja Johannan kirjavinkkejä

 

Timo Mäkelä, Romeo ja Julia

romeo%20ja%20julia.jpgKirja kertoo teineistä, jotka rakastuvat 1910 luvun Helsingissä. Pystyisin lukemaan kirjan koko ajan uudelleen ja uudelleen, koska se on niin romanttinen. Luin kirjan ensimmäistä kertaa koulussa ja tottakai tämä kirja sai minut kyyneliin kesken oppituntia. Pakko sanoa, että tippa tulee linssiin jossain kohtaa tarinaa. Tarinan on kirjoittanut minun yksi lempi kirjailijoistani, Timo Mäkelä eli voin kertoa, että  teksti on todella selkeää. Suosittelen todella lämpimästi jokaiselle.

 

ohut%20hauska%20kirja.jpgKalle Veirto, Ohut hauska kirja

Iiro-Matiaksella on mielessä kunnon kekkerit, mutta sitten opettajalta tulee määräys lukea yksi kirja, hädän hetkelle löytyy Ohut hauska kirja. Lukisin, koska tämä kuulostaa hauskalta.

 

 

 

mit%C3%A4%20sain%20tiet%C3%A4%C3%A4%20meAli Benjamin, Mitä sain tietää meduusoista

Kirjassa on henkilö, Suzy, joka vaikuttaa hauskalta ja oudolta tyypiltä, kiinnostaisi lukea hänen elämäänsä tämän kirjan mukana.

 

 

 

rakastettujen%20rukousten%20vuori.jpgJennifer Clement, Varastettujen rukousten vuori

Tarina kertoo nuoresta Ladylista huumekartellien valtaamassa Lounais-Meksikossa. Jotta tytöt selviytyvät hengissä, heidät puetaan pojiksi. Auton äänen kuullessaan he piiloutuvat kuoppiin, jotta heitä ei siepattaisi. Koska siepatut eivät palaa. Lukisin, kuulostaa jännältä ja hiukan pelottavalta ja surulliselta.

 

 

takapeiliss%C3%A4%20kuolema.jpgKirsi Manninen, Takapeilissä kuolema

Tämä kertoo Laurista joka on 17-vuotias. Hän elää kivaa elämää ajellen ”satakaksfemma” Kawallaan mutta kaikki muuttuu, kun ajaa rättärillään sillalta jokeen. Lukisin, koska pidän jännityksestä.

 

 

 

sammakkoprinsessa.jpgAnna Hallava, Sammakkoprinsessa

Se kertoo tytöstä jonka nimi on Ofelia ja hän saa synttäriyllätyksen. Yllätys muuttaa kaiken - hänestä muuttuu keiju! Lukisin, kuulostaa jännältä ja kivalta.