Jenny Colgan on kirjoittanut sarjan kirjoja joilla ei ole ihan perinteisen tyyliset nimet. Juuri sellaista rentouttavaa ja mukavaa luettavaa kun syksy pimenee ja päätät lähteä mukavalle nojatuolimatkalle.
Uusia lukuja ja onnellisia loppuja
Ninan työt pienessä kirjastossa Birminghamissa loppuvat ja hänen on löydettävä uusi suunta elämälleen, ellei halua jäädä ystävänsä suojatiksi. Nina on haaveillut pitkään kirjakauppiaan urasta ja päättää perustaa liikkuvan kirjakaupan. Budjetti on rajallinen mutta hän löytää edullisen pakettiauton Skotlantilaisesta kylästä. Suunta siis pohjoiseen autokaupoille.
Pakettiauto on rouhea ja jäyhä kuten sen myyjäkin. Pitkän suostuttelun jälkeen Nina saa kaupat tehtyä ja useamman yrityksen jälkeen hän saa hirvityksen myös liikkeelle. Paluu Birminghamiin ei kuitenkaan suju ihan ongelmitta eikä autolle tunnu löytyvän tilaa kaupungista. Nina päättää suunnistaa takaisin pohjoiseen ja perustaa liikkuvan kirjakaupan. Asiakkaita riittää ja pikkuhiljaa kyläläisetkin tunnustavat, että kirjakauppa on ihan kiva. Synkeä vuokraisäntä ja junalla ohi ajeleva veturinkuljettaja aiheuttavat kyllä aika-ajoin erinäisiä tuntemuksia nuoressa kirjakauppiaassa.
Majakan valoa ja tuoreen leivän tuoksua
Toinen Golganin kirja sijoittuu pienelle englantilaiselle saarelle. Saaren yhteydet mantereelle ovat pengertien varassa ja vuorovesi sulkee saaren aina osaksi vuorokautta.
Pollyn yritys ja suhde on tehnyt konkurssin. Pollyn on löydettävä asunto ja työ ja päästävä uuden elämän alkuun. Kaupungin vuokrataso on liian korkea ja Polly päättää laajentaa etsintää Cornvalliin. Hän löytää suloisen näköisen talon jossa on kohtuullinnen vuokra ja hän lähtee tutustumaan paikkaan.
Jokin mystinen asia saa hänet päättämään, että kokeilee paikkaa. Antaa sille mahdollisuuden. Alakerran vanha suljettu leipomo saa hänet innostumaan jälleen unohtamastaan harrastuksesta leipomisesta. Tuoreen leivän tuoksu saa kyläläiset hullaantumaan Pollyn leivistä ja niinpä hän uskaltaa haaveilla oman leipomon perustamisesta.
Molemmat kirjat ovat ovat suloisia välipalakirjoja. Tosin jälkimmäistä lukiessa huomaat liian usein olevasi jääkaapilla voitelemassa rapeakuorista maalaisleipää.
-Mia-
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.