tytt%C3%B6.jpg

Olen rakastunut. Jälleen kirjaan. Mutta tämä rakkaus on jotenkin vielä hykerryttävämpää kuin monesti aikaisemmin. Tämä kirja on vienyt sydämeni, ja etenkin niin että olen onnellinen että Jenni Pääskysaari kirjoitti kirjan joka olisi pitänyt olla olemassa jo silloin kun itse kippuroi nuoruuden tuskissa. Kiitos Jenni että pystyin nyt ostamaan tämän kirjan omalle tyttärelleni, joka lukee sitä sängyssä, sohvalla, lattialla, ruokapöydässä... Enkä missään käske häntä laittamaan tätä kirjaa sivuun. (Paitsi ehkä aamulla kun olisi pitänyt lähteä jo kouluun, mutta silloinkin niin että jatka illalla.)

Tämä kirja on kaikkien tyttöjen, nuorten ja ei ehkä enää niin nuorten voimakirja. Kun eilen katselin epätoivoisena kukkiani, mielessä pyöri "Jos et vielä tiedä, missä haluaisit olla taitava, älä hätäile, se selviää sinulle kyllä." Siispä en hätäile. Vahvuusalueeni ovat jossain muualla.

Kirjassa on haastateltu useita tunnettuja tyttöjä ja naisia, jotka kertovat omasta tyttöydestään ja siitä miten tärkeää on olla juuri sellainen kun itse haluaa.

Ja ehkä eniten, kahden tyttären äitinä minua kosketti kirjan lopupuolella juttu, joka oli otsikoitu että IHANA. Se alkaa näin.

"En tiedä onko oikeastaan mitään ihanampaa kuin pieni, urhea tyttö, jolla on koko elämä edessään. Vaikka kukaan ei muistaisi sanoa sinulle, että olet ihana, sinä olet. Sinussa on kaikki maailman voima, taidot, valo, ilo, äly, viisaus ja lämpö, kunhan jaksat etsiä ne sisältäsi...."

-Kirsi