Kadonneiden_tavaroiden_vartija_print_300

Lontoon keskelle on unohtunut ihastuttava vanha huvila ”Padua”. Sitä ympäröi upea puutarha tuhansine ruusuineen.

Padua elää hiljaista elämää taloudenhoitajan, puutarhurin ja vanhan isäntänsä suojana.

Anthony Peardew omistaa huvilan. Anthony on tavallaan perinyt elämänmittaisen tehtävän nuorena kuolleelta morsiameltaan. Anthony antaa kodin kadonneille tavaroille. Hän tuntee ainaista syyllisyyttä kadotettuaan sen ainoan tavaran, joka hänen olisi kuulunut pitää tallessa. Keräämällä ojista ja tienvarsilta kadonneita tavaroita ja kirjaamalla ne muistiin pienen tarinan muodossa, hän hyvittää omaa virhettään ja antaa kadonneille tavaroille merkityksen.

Nelikymppinen Laura on elämäänsä pettynyt Paduan taloudenhoitaja. Ainoa paikka jossa hän tunteen olonsa onnelliseksi on vanha kaunis huvila. Laura on tunnollinen työntekijä, joka tuntee työnantajansa ja vanhan talon tarpeet. Yksi huone on kuitenkin lukittu. Sinne Laura ei ole koskaan mennyt eikä nähnyt mitä huoneessa on.

Yhdistävänä tekijänä toimii Eunice. Vuonna 1974 Eunice kiiruhtaa työhaastatteluun pieneen kustantamoon ja rakastuu oitis oven avaavaan mieheen. Matkalla työhaastatteluun Eunice löytää jotain maasta, poimii sen mukaansa ja uskoo tämän tavaran tuovan onnea työhaastatteluun.

Piristysruiskeena tässä kirjassa toimii Päivänpaiste. Hän on iloinen nuori nainen, joka eräänä päivänä päättää, että Laura tarvitsee ystävän. Alkuun Laura pyristelee vastaan tätä ystävyyttä, mutta huomaa pian, että Päivänpaiste on juuri sitä mitä hän elämäänsä tarvitsee.

”Ihana tarina kadonneista tavaroista, rakkaudesta, menetyksestä, elämästä ja kuolemasta ja ennen kaikkea lunastetuista lupauksista.”

Sijoitin tämän kirjan Helmet-lukuhaasteessa kohtaan 49. Sopivia kohtia kyllä löytyy muitankin.