Mikael Niemi on vedossa! Hän on saanut napattua teiniangstin kynänsä ja paperin väliin ja sen seurauksena tällaisella keski-ikäisellä kirjastotädillä tosiaan tuulettuu aivot pellolle!

Kun 16 -vuotias tunnustaa rakkautensa koulun kauneimmalle tytölle ruusupuskan kera ja saa palkakseen koko koulun naurun, silloin on kuollut. Oikeasti kuollut. Parasta polttaa ruusut ja syntyä uudelleen. Kun uudessa elämässä tärkeintä on olla välittämättä muiden mielipiteistä, voi sitä testata vaikka äidin 60-lukulaisella psykedeellisellä siivoustakilla ja kulkemalla päivän koulussa räkä poskella. Jos selviää naurusta ja yököttelystä, alkaa olla valmis. Valmis vaikka mihin.

Mutta kestääkö siivet?...  Ja entä, kun ainoa kaveri koulusta alkaa varustautua ekokatastrofia varten? Ja miten rehtori ymmärtää runon, joka alkaa sanoilla: "Räjäyttäkää se..." ?

"- Hyvä on, sain turpiin. - Arvasin sen.
- Se tyyppi löi minua kirjalla päähän.
- Kuka?
- Gunnar Ekelöf. Hän iski minua painavalla kirjalla suoraan keskelle päätä."

Kirja on monitasoinen, monipuolinen, monivivahteinen. Paikoitellen herkullisen humoristinen, paikoitellen oksettava ja itkettävä ja kauhistuttava. Eikä unohdu varttitunnissa.

 

Sari