mets%C3%A4n%20%C3%A4iti.jpg

Hämyinen syvän vihreä metsä. Metsässä on joku eikä kuitenkaan ole. Se hengittää, huokailee ja valittaa. Polut ovat ensin selviä, sitten ne muuttavat muotoaan ja katoavat. Ja kuin tyhjästä eteen nousee vanha talo. Sen piti olla palanut jo vuosikymmen sitten.

"Takanani rasahti. Tie oli pelkkä vaalea laikku edessäni. Puut kohosivat yläpuolelle mustina varjoina. Jostakin nousi sumua. Takaani kuului löntystäviä, raskaita askeleita. Kuin joku, joka ei ihan osannut juosta, olisi yrittänyt pitää vauhtia yllä. Joku, jota oli vahingoitettu, tai joka ei koskaan ollut edes osannut kelvollisesti juosta.  Ei ihminen, vaan olento."

Anne Leinosen kirja "Metsän äiti" on selkäpiissä kutittava trilleriltä. Vihainperän naisilla on ollut sukupolvelta toiselle siirtyvä kyky. He näkevät, kuulevat ja tuntevat maailman tämän näkyvän maailman tuolla puolen. Heillä on kyky kommunikoida metsän kanssa.

Riina on palannut kotiin Vihainperälle. Hän on saanut tehtäväkseen koota tietoa kotiseutuyhdistykselle kylän vanhoista kivikellareista. Kylän asukkaat suhtautuvat vihamielisesti ja kyräilevästi kotipitäjään palaavaan nuoreen naiseen.

Riina asettuu asumaan äitinsä vanhaan mökkiin, jonka seinät huokuvat muistoja. Hyllyt ovat täynnä maagisia esineitä ja silloin tällöin tuvan penkille istuu äiti, joka on kuollut kauan sitten. Koko kirjan ajan kaikki luonnoton tuntuu kummallisen luonnolliselta. Pieninä palasina Riina alkaa muistaa asioita lapsuudestaan. Suolle on surmattu nuori tyttö. Tytön surmaajasta ei ole vielä vuosikymmenien jälkeenkään varmuutta. Riina alkaa nähdä tapahtumia kuin toisintona vanhasta. Näyissä on asioita joita hän ei ole vain kuullut vaan myös kokenut ollessaan tapahtumapaikalla.
Tässä kylässä paha saa aina palkkansa, mutta joskus metsä vaatii uhrin myös hyvältä.

Metsän äiti on luonnollinen kertomus täysin luonnottomista tapahtumista. Hetkeksikään tarina ei kadota uskottavuuttaan. Millään pelottavalla ja luonnottomalla ei mässäillä. Kaikki vain tapahtuu, kuin se olisi määrätty ja aikojen alusta.

Tämän kirjan lisäsin omassa Helmet-lukuhaasteessa kohtaan 5. Kirjassa liikutaan luonnossa
-Mia-