Jylh%C3%A4salmi.jpg

Aikoinaan koulun päättyminen ja kesäloman alkaminen tarkoitti sitä, että sai valvoa myöhään. Minulle se tarkoitti auvoista uppoutumista tarinoihin. Ensimmäisenä virallisena lomapäivänä poljin paikalliseen kirjastoon ja sovitin reppuun niin monta kirjaa kuin jaksoin selässä kantaa. Ja sitten luin. Ulkona viltillä, vinttikamarissa, uimarannalla ja teltassa. Missä vain tilaisuus oli.

Ihan niin autuaaseen uppoutumiseen ei aikuisena ja perheellisenä ole enää mahdollisuutta. Tietyn tyyppiset, kepeät kesäkirjat eksyvät kuitenkin matkaan aikuisenakin. Lapsuuden Tiina-kirjat ja teini-iässä luetut "Aikuisten Polvat" ovat kyllä löytäneet seuraajansa Anneli Kivelän Katajamäki -sarjasta ja nyt uusimpana tuttavuutena Kirsi Pehkosen Jylhäsalmen maisemiin sijoittuvasta sarjasta.

"Sydämenasioita Jylhäsalmella" aloittaa uuden maalaismaisemiin sijoittuvan romanttisen sarjan. Sen päähenkilöt ainakin tässä ensimmäisessä kirjassa ovat aitoja ja hersyvän huumorin omaavia Itäsuomalaisia. Luin tarinaa itsekseni tyytyväisenä hymähdellen. Tätä uskallan suositella kesälukemiseksi romanttikannälkäisille.

Juuri opettajaksi valmistuneen Riinan tulevaisuuden suunnitelmat menevät uusiksi, kun pitkäaikainen avopuoliso löytää uuden rakkaan ja muuttaa pois yhteisestä vuokra-asunnosta. Samalla menee avopuolison suvun kautta saatu kesätyöpaikka. Viimeisenä oljenkortena Riina soittaa tädilleen Jylhäsalmelle ja kysyy olisiko tädin pitämässä lossikahvilassa tarvetta reippaalle kesäapulaiselle. Työpaikka ja majoitus järjestyy ja muutto pikkuruiseen rantamökkiin Jylhäsalmelle on edessä.

Jylhäsalmella pyörii liuta toinen toistaan mielenkiintoisempia poikamiehiä ja osa heistä alkaa pörrätä Riina läheisyydessä oikein tositarkoituksella. Yllättävät muutokset kahvilan henkilökunnassa ja  mielenkiintoinen veneilevä punapää tuovat Riinalle pähkäiltävää yksinäisiin iltoihin mökkilaiturilla. Kun sekaan heitetään vielä äveriäs ketku ja lipevä naistennaurattaja on kesäkirja aika valmis paketti. Kommelluksien täyttämää tarinaa ja nokkelaa dialogia on ilo lukea, eikä sadekaan ehdi suututtaa.

Ja entäs se Helmet-lukuhaaste? Siinä voisin heittää tämän kohtaan 19. Yhdenpäivänromaani.

-Mia-