Ellen JOHNSTON  SIRLEAF :  TÄSTÄ  TYTÖSTÄ  TULEE  JOTAKIN. Liberian presidentin elämä. (Otava 2011)

Kirjan nimi on lainaus ennustuksesta, joka lausuttiin, kun Ellen Johnston (jatkossa EJS) oli pieni lapsi.  Monet kerrat sille naurettiin: mahdotonta.  Mutta ei enää, sillä EJS astui Liberian (asukk. 3,5 milj.) presidentin virkaan v. 2006 - hänestä tuli Afrikassa ensimmäinen naispresidentti.  Sitä ennen hän työskenteli mm. YK:ssa, Maailmanpankissa sekä välillä maansa talousministerinä.

Kirja kertoo hänen elämäntarinansa sekä pienoiskoossa Liberian historian.  Teos on omistettu "Liberian kansalle, joka on kärsinyt niin paljon" sekä EJS:n  kristityn äidin, Marthan, muistolle, "hänen, joka iskosti meihin kovan työn, rehellisyyden ja nöyryyden arvon".  Liberian lilliputtivaltion synty ja historia on hyvin erikoinen.  Laivalasti toisensa jälkeen ylitti Atlantin tuoden orjuudesta vapautettuja mustia Afrikan länsirannikolle aloittamaan uutta elämää.  Helppoa se ei ollut.  Monet saivat kuolemantaudin ja menehtyivät.  Mutta väkeä tuli lisää ja he rakensivat koteja paikallisten heimojen sekaan.  Tämä uusi siirtokunta julistautui itsenäiseksi Liberian valtioksi v. 1847.  Mutta vaikka uudisasukkaiden menneisyys juontui Afrikasta, he olivat pikemminkin siirrettyjä amerikkalaisia kuin afrikkalaisia.   He toivat mukanaan englannin kielen, amerikkalaisen vaatetuksen, käytöstavat, asumukset ja kristinuskon.  Kuitenkin EJS:n sukujuuret polveutuvat paikalla jo asuneista afrikkalaisista sekä saksalaisesta perimästä.

Amerikka, Britannia ja Saksa vaikuttivat suuresti Liberiassa esim. koulutuksen ja kaupankäynnin merkeissä.  Koulutusta arvostettiin ja niin myös Ellenin ystävät ja sisko lähtivät ulkomaille opiskelemaan ammattia.  Ellenkin olisi lähtenyt, mutta sattui rakastumaan, meni naimisiin ja tekaisi neljä poikaa.  Niinpä hänen opiskeluhaaveensa joutuivat jäihin.  Mutta mies osoittautui väkivaltaiseksi ja heille tuli ero.  Sitten alkoi Ellenin pitkä ja monivaiheinen kouluttautuminen.  Vastuulliset tehtävät kutsuivat häntä niin kotimaassa kuin ulkomailla suuriin haasteisiin.  Hän seurasi huolestuneena oman maansa levottomuuksia, korruptiota, väkivaltaa ja vallankaappauksia.  Hän joutui vankilaan, koska julkisesti vastusti korruptiota.  Se oli hänen "elämänsä pahinpäivä 15.11.1985" - ja kului 20 vuotta kun tuli hänen "elämänsä paras päivä = virkaanastujaispäivä 16.1.2006".

"Unelmamme on vapauden kokoinen", näin totesivat liberialaiset.  EJS on aloittanut peräänantamattoman jälleenrakennustyön, jossa tärkeitä elementtejä ovat totuus- ja sovintokomissioiden toiminta, murhattujen ja väkivaltauhrien omaisten sekä raiskattujen naisten auttaminen, anteeksianto, koulutuksen takaaminen myös tytöille, infrastruktuurin rakentaminen, korruption kitkeminen, talous- ja yrityselämän elvytys sekä yhteistyö muiden maiden kanssa.  Vapaa-ajan ongelmia ei tule olemaan...

Birgit Hyvönen