Kokousmatkalle Ouluun otin bussiin luettavaksi Junior Finlandia -palkinnon voittaneen lastenkirjan Minä ja Muro. Kun tarttuu palkittuun kirjaan, odotukset ovat aina korkealla. Luin mielenkiinnolla tarinaa Lauhasta, yksinäisestä 9- vuotiaasta  koulukiusatusta tytöstä, jonka ainoa kaveri on leikkinalle Muro. Lauhaa ei kuuntele kukaan, hän on vähän niinkuin Näkymätön Elina elokuvassa. Kotona vanhemmilla ei ole Lauhalle aikaa. Pikkuveli Pauli, joka pienenä "melkein kuoli", saa varsinkin äidin kaiken huomion. Koulussa kaverit nimittelevät, eivät huoli mukaan leikkeihin tai ryhmätöihin, eikä opettaja millään tavalla puutu tähän kiusaamiseen. Työharjoitteluun tuleva yhdeksäsluokkalainen Heta kuitenkin puhuu Lauhalle kuin kaverille. Pikkuhiljaa Lauha ystävystyy - Hetan hienoisella avustuksella - Santun kanssa, ja kirjan lopussa Lauhalla on jo toinekin ystävä Ritva.

Kirjavinkkaus on mukavaa. Tämän kirjan kohdalla mietin, voisinko vinkata tätä kirjaa Lauhan ikätovereille ja vastaus on ehdoton ei. Kirjaa voi suositella luettavaksi luokassa yhdessä tai  kotona vanhempien kanssa. Ja vanhemmille ja opettajille kirjaa voi todella suositella!

 

- eila