Ilkka ja Marjo PUHAKKA: MITÄ SILMÄT EI NÄÄ (Päivä 2008)

Tämä kirja kertoo suomalaisten vankilalähettien työstä venäläisissä ja romanialaisissa vankiloissa. "Kuinka me kaksi suomalaista KRS:n vankilatyötiimin viisikymppistä ukkoa (=Ilkka Puhakka ja Pepe Tolonen) olemme joutuneet tänne keskelle korpea julistamaan evankeliumia venäläisille vangeille villasukat aseinamme?"  kysytään kirjan alussa.  Ainakin yhdeksi vaikuttajaksi osoittautuu entinen elinkautisvanki Reijo Klinu Loikkanen vaimonsa Kertun kanssa.

Vanhaan tuttuun Pelastusarmeijan iskulauseeseen "sanaa, soppaa , saippuaa" pitää nyt lisätä "villasukat".  Jumala voi käyttää jopa villasukkia pehmittämään paatuneenkin rikollisen kovan sydämen - tästä kirja todistaa kuvin ja sanoin.  Teos on kaunis kiitos niille mummoille ja muille sukankutojille, jotka ovat sukkia lähettien mukaan toimittaneet.  Kaikki alkoi erään Kyllikki-mummon kymmenestä sukkaparista.  Sittemmin kampanjan kautta villasukkia on kudottu ja viety ainakin 12 000 paria!

Monenlaista muutakin avustusta on viety, mutta työ ei suinkaan ole ollut helppoa eikä vaaratonta.  Kirjassa vilahtavat lapsivankila, naisvankila, KGB:n vankila, mafiavankila, vankituberkuloosisairaala jne.  Mukana on myös hengellisen musiikin ja laulujen esittäjiä, esim. Juha Tapio ja Nina Åström.  Kirjan nimikin tulee Juha Tapion laulusta, joka sai syntynsä vankilavierailusta.  Aitoa kristillistä työtä ruohonjuuritasolla - tämäkin kirja olisi mainiosti ansainnut vuoden 2009 "Kristillinen kirja" -tittelin.

Birgit Hyvönen