Hyeonsee, LEE : SEITSEMÄN  NIMEN  TYTTÖ  (Otava 2015)

Surullisen kuuluisasta Pohjois-Koreasta pakenee tai yrittää paeta nykyään tuhansia ihmisiä(?). Rajajoki Kiinaan on mahdollistanut monien paon, tosin rajavartijat ottavat heitä kiinni ja seuraukset ovat ankarat myös omaisille eikä vain pakenijalle.  Lahjonta on ollut monen pelastus, mutta Kiinan puolella poliisit nappaavat laittomia maahantulijoita kiinni ja palauttavat Pohjois-Koreaan.  Myös rikollisliigat, mm. ihmiskauppiaat ovat valmiina nappaamaan paperittomia pakolaisia. Moni pakolaisnainen on myyty pakkoavioliittoon kiinalaisen kanssa tai prostituution orjaksi. Joten Kiinasta on kiireesti jatkettava pakomatkaa joko Burman, Thaimaan, Laosin tai Mongolian kautta.  Usein pääteasema on Etelä-Korea, jossa on valmiudet ottaa pakolaisia vastaan ja kotouttaa heidät. 

Jokainen selviytyjä on uskomaton sankari.  Kirjan päähenkilö, joka joutuu turvallisuutensa vuoksi vaihtamaan nimeään monta kertaa, kertoo epätoivoisista tilanteistaan pakonsa aikana.  Sitä ennen hän kuvaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan perheessä, joka oli varakas eikä heidän tarvinnut kärsiä nälkää.  Kuitenkin perheenisä menehtyi maan järjestelmän uhrina.  Tässä maassa ei kukaan ole turvassa. Perheenjäsenetkin voivat ilmiantaa toisiaan, ja viranomaisten koura tarttuu heti.  Hirttotuomio voi heilahtaa äkkiä ilman oikeudenkäyntiä.  Paitsi jos on varaa lahjoa joku... 

Leen hengen pelasti hänen kiinan kielen taitonsa.  Isä oli pakottanut hänet opiskelemaan koulussa kiinaa, vaikka hän ei ymmärtänyt silloin miksi.  Kiinaan paettuaan hän ymmärsi  - ja itki.  Pakomatka kesti useita vuosia, mutta lopulta hän pääsi Etelä-Koreaan.  Sitten alkoi taistelu äidin ja veljen saamiseksi myös Etelä-Koreaan.  Tuli vihdoin sekin päivä, jolloin he kaikki olivat yhdessä. Kuvittele, miltä tuntuu, kun saat tietää, että sinä, perheesi ja kansasi olette  koko elämänne eläneet huijattuina valhevaltakunnassa!  Shokki shokin perään saa pakolaiset reagoimaan eri tavoin, jotkut jopa palaavat takaisin pohjoiseen.  Toiset, kuten Lee, haluavat auttaa maanmiehiään vaatimalla maailman huomion, jotta Pohjois-Korean kansalle saataisiin ihmisoikeudet ja rikolliset vastuuseen.  Kirjan luettuaan ymmärtää olla tosi kiitollinen koto-Suomesta.  Onkohan muuten Suomessa yhtään pakolaista Pohjois-Koreasta?

Birgit Hyvönen